fbpx
Drama On The Road

Ruotsin Uumaja – onks siellä oikeesti mitään?

Mulle tuli taas töiden kautta kiva tilaisuus tutustua suomalaisten tuntemaan pikkukaupunkiin päivän ajan. En ottanut mistään selvää etukäteen, vaan lähdin palloilemaan Uumajan keskustaan (Ruotsiksi Umeå) aivan sokkona. Uumaja on suomalaisten keskuudessa tunnettu Wasalinen Ruottin-pään päätepisteenä. Suurin osa suomalaisista saapuu Uumajaan varmastikin juuri Wasalinella Vaasasta. Mutkin Wasaline kuskas kotiin kovasta myrskystä huolimatta.

Löysin aivan ihanan ravintolan lounaalle, patsaspuiston mutten patsaita ja nykytaiteen museon missä yllätyksekseni viihdyin ihan oikeesti. Tässä siis muutama vinkki päiväreissulle Uumajaan.

Köksbarenin lounas vie kielen mennessään

Tiiätte varmasti sen fiiliksen, kun alla on pari aamulentoo ja pari tuntia työntekoo (tässä tapauksessa auton nouto Uumajalaisesta autoliikkeestä) ja haluutte vaan istuu alas hyvän ruoan ääreen miettiin ”mitäs sit tekis”. Pikasesti tsekkasin Visit Umeån raflasuositukset, kun en yksinkertasesti jaksanut käppäillä katuja etsien viihtysää mestaa. Köksbaren kuulosti heti hyvältä ja ai että, kun pääsin paikan päälle! Miten kaunis, hyvältä tuoksuva ja lämminhenkinen paikka.

Uumaja joulukuu 2019
Köksbaren on suloisen näköinen paikka myös ulkoa.
Uumaja joulukuu 2019
Ravintola lopulta täyttyi lounaan ajaksi.
Uumaja joulukuu 2019
Kala-annos oli mitä maittavin!

Ennen kala-annosta pöytään tuotiin pieni kulho maa-artisokkakeittoa vatsaa lämmittämään. Ja kyllähän tällaseen lounaaseen kuuluu lasi viiniä, etenkin kun työmatkalla saa kaiken firman piikkiin 😉

Kasvisvaihtoehtoa ei lounasmenussa ollut, mutta onneks syön kalaa niin sillä mentiin. Olikin harvinaisen hyvä kala-annos, kun lounas-ajasta oli kyse. Kala oli tuoretta, miso-soijamajoneesi uskomattoman umamista (valkoisen kalan kanssa täydellistä) ja annoksen värit loistivat valkoiselta lautaselta.

Hintaa lounaalle viinilaseineen tuli noin 25 €. En väitä lounasta halvaksi, mutta oli se kyllä ehdottomasti hintansa väärti.

Keskustan kadut viehättivät pikku putiikeillaan

Olin Uumajassa joulukuun puolessavälissä, joten keskusta oli varmasti normaalia viihtyisämpi. Mutta vaikka joulukuuset ja jouluvalot jättäisi maisemasta pois, puutalokadunpätkät ja niissä olevat coffee roasteryt ja putiikkishopit olivat kerrassaan hurmaavia. Oon itse puutalofanaatikko ja mitä enemmän samalla kadunpätkällä on eri värejä, sen parempi. Uumaja yllätti tässäkin.

Kaikki Pohjoismaiset kaupungithan on aivan ihania kesäkaupunkeja. Niin myös varmasti Uumaja jokimaisemineen ja puistoineen. Maisemat olivat kyllä idylliset myös sateisena, pimeänä joulukuisena iltapäivänä.

Uumaja joulukuu 2019
Uumajan keskusta on rauhallinen paikka.
Uumaja joulukuu 2019
Uumaja joulukuu 2019
Maisema keskustan isolta sillalta on suorastaan idyllinen.

Taiteesta ymmärtämätön nykytaiteen museossa – uhka vai mahdollisuus?

Ehdottomasti mahdollisuus! Oon muutamassa nykytaiteen museossa maailmalla käynyt ja lähtenyt aina aivan äärettömän turhautuneena pois. Tän reissun jälkeen tiedän sen olleen ihan vaan omaa tyhmyyttä ja turhaa ylpeyttä, ehkä jopa pientä asennevammaa on ollut havaittavissa.

Uumaja joulukuu 2019
Bildmuseet on synkähkö rakennus etenkin pimeänä joulukuisena iltapäivänä.
Uumaja joulukuu 2019
Näyttely esitteli arjen tavaroita tehtynä uusista materiaaleista, joita on työstetty mm. muovista.

Bildmuseet sijaitsee noin kilometrin verran keskustasta sivuun ja sisäänpääsy on ilmainen. Rakennuksessa on 6 kerrosta ja vaihtuvat näyttelyt. Itse taitoin matkan paikan päälle joen varren puistoja pitkin ja takaisin suuntasin puutalokatujen kautta. Vaikka kadut olivat vaarallisen liukkaat ja ilma kylmänkostea, oli kävely näteissä maisemissa silti mukavaa.

Suurimman vaikutuksen itseeni teki Grada Kilomban A World of Illusion -filmitrilogia (11.10.2019-08.03.2020). Musiikki, taiteilijan kertojan ääni ja video yhdistettynä tummaan, avonaiseen tilaan oli jännästi upottava kokemus. Bildmuseet ei selvästi ole vierailijaryntäyksen alla joulukuisena keskiviikkona enkä koko museossa nähnyt muita vierailijoita. Tämä varmasti vei kokemuksen aivan uudelle tasolle, kun mikään ei herpaannuttanut keskittymistä filmistä.

Näyttely mitä en ensin meinannut mennä edes katsomaan oli Ann Edholmin Tongue on the Tip (15.11.2019-12.4.2020). Koska aikaa kuitenkin oli, päätin vilkaista näitä massiivisia teoksia. Hetken aikaa kiertelin huonetta skeptisenä ja kyllästyneenä, kunnes huoneen museo-opas päätti kysyä haluaisinko tietää teoksista jotain. Mikä jottei, ajattelin. Ja siitä se sitten lähti.

Uumaja joulukuu 2019
Ann Edholm: Tongue on the Tip

Vietin Ann Edholmin näyttelyssä lopulta lähes tunnin jutellen teoksista museo-oppaan kanssa, vaihdellen ajatuksia puolin ja toisin, tuijotellen teoksia ja kertoen mitä itse niissä näimme. Sain kuulla tekniikoista ja taiteilijan päätöksestä olla kertomatta teosten merkitystä. Edholm haluaa ihmisten peilaavan omia ajatuksiaan taiteensa kautta, ja hetken syventymisen jälkeen ammattilaisen avulla pääsin kuin pääsinkin oikeaan mielentilaan.

Mitä tästä opimme? Museotyöntekijät ovat näyttelytiloissa ihan syystä. Kysy, jos et tunnu saavan näyttelystä mitään irti itseksesi.

Tässä kohtaa itselläni alkoi aika loppua. Oli tullut aika hakea auto keskustan parkista ja lähteä Wasalinen satamaa kohti. Hauska fakta hei: Uumajasta löytää oikeaan satamaan seuraamalla VASA-kylttejä. E12-tie jatkuu Pohjanlahden yli!

Summa summarum: Uumaja on oikein oivallinen päiväkohde. Keskustassa viihtyy, ihmiset ovat ystävällisiä ja tekemistäkin riittää. Uumajassa viihtyisi vaikka yön yli tai pidempäänkin, jos on auto alla ja voi lähteä ympäröiville luontopoluille. Jos vielä tulee autonhakureissua Uumajasta kesäaikaan, aion itsekin suunnata luontoon.

Shoppailumahdollisuuksiakin tarjoaa keskustan ostoskeskus Utopia, mutta itse pidän shoppailua niin utopistisena ajankuluna ettei siiitä sen enempää.

Tässä toinen työreissutarina: Rahtilaivalla Saksasta: tuskaa vai tunnelmaa?

Uumaja joulukuu 2019

Ootko käynyt Uumajassa? Yllättikö kaupunki sutkin positiivisesti?

Ja muistathan, että mut löytää myös täältä:
FB @DramaOnTheRoad
IG @dramaontheroad

10 comments

  1. Mun pitää nolona myöntää, että piti varmistaa kartasta, missäs se Uumaja olikaan :D. Ei vaikuta pöllömmältä työmatkakohteelta ja varmasti tuolla viihtyisi päivän kaksi ihan turistinakin.

    Ja olen niin samaa mieltä kanssasi taidemuseoiden työntekijöistä. Pohjoismaissa kyseessä on usein oikeasti osaavaa porukkaa, jolla on tutkinto ja kiinnostus takana. Joissain maissa kyseessä on ilmeisesti vain vartioita, jotka ei puhu englantia sanaakaan.

    1. Kyllä mäkin jouduin ensin tsiikaan kartan kun en edes tiennyt että Uumaja on Wasalinen päätepiste 😀 Näin sitä vaan sivistyy vielä tällä iällä.

  2. Ennen matkustin paljonkin Vaasa- Uumaja väliä, mutta siitä on aikaa. Kaupunki on muuttunut paljon noista ajoista. Näyttää vireältä pikkukaupungilta ja olisi varmasti kesällä vielä enemmän edukseen.

    1. Olin ihan yllättynyt väen määrästä! Kahvilat olivat täynnä ja kaduilla hirveästi ihmisiä vaikka oli arkipäivä. Tosi kiva pikkukaupunki kyllä!

  3. Tällaiset matkat, jossa ilman mitään etukäteissuunnittelua mennään paikkaan missä ei yleisen olettamuksen mukaan pitäisi olla mitään, on kaikkein parhaita.
    Uumajassa en valitettavasti ole itse käynyt kuin ohikulku matkalla, Wasalinellä yli ja kiireesti eteenpäin. Ensi kerralla voisi vaikka pysähtyä.

  4. Jos joskus tulee tilaisuus lähteä Uumajaan, niin varmasti lähden! Ruotsi on muutenkin aika tuntematon Tukholmaa ja Ruotsin Lappia lukuunottamatta. Ensi kesänä mennään roadtripille Ruotsin ja Tanskan kautta Keski-Eurooppaan, niin jospa tulis nähtyä Ruotsiakin siinä vähän enemmän.

    1. Ruotsi on mullekin melkonen mysteeri vielä, edes Tukholmaa en tunne kunnolla 😀 Pitäisi matkustella tässä lähempänä, juurikin Pohjoismaita ja Venäjää enemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.